T.Y.Ö.

​Työ ja sen tekeminen vie ison osan aikaa elämästämme.  Se myös mahdollistaa elämämme kulun eteenpäin ja antaa meidän arkeemme taloudellisen vakauden. 

Ammatinvalintakysymykset tai ajatukset siitä, mitä työtä haluamme tehdä elämämme aikana tulevat hirmu varhain. Usein juuri siinä kohtaa, kun vasta etsimme itseämme ja tutustumme omaan todelliseen minäämme ja haluihimme. 
Onneksi maailma on muuttunut niin, että voimme kouluttaa itseämme (taikka vaihtaa työpaikkaa)  aina uudestaan ja uudestaan ikään katsomatta. Sillä niin kuin maailma niin myös mekin muutumme ajan kuluessa ja usein 16-vuotiaan unelmatyö ei välttämättä ole samalla ihmisellä sama 45- vuotiaana.

Tällä hetkellä työmaailma on kummallisessa tilassa. Työrintamalla on liian iso määrä työntekijöitä, jotka pyristelevät työuupumuksensa kourissa, hukkumalla työtehtäviinsä aina vain kiristyneemmässä aikataulussa. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka lähettävät viikosta toiseen työhakemuksiaan. Hakemuksien päättyessä aina yhtä tympeään vastaukseen: ”Kiitos mielenkiinnosta, mutta et tullut tällä kertaa valituksi.” Välillä myös elämä on kohdellut meitä rankalla kädellä, jolloin työntekoon osallistuminen on lähes mahdotonta, olkoonpa syys sitten fyysistä tai psyykkistä. Miten silloin saamme täytettyä aukon, jonka työ on jättänyt niin, että elämä olisi edelleen merkityksellistä rajoitteista huolimatta.

Itse olen onnekkaassa asemassa ja tunnen syvää kiitollisuutta, kun töihin mentäessä voin laittaa ”retro” mekkoni päälle sekä ystäväni kutomat tossut jalkaani ja saan tehdä työtäni juuri minun näköisesti. Toki tulee päiviä, kun asiat eivät suju toivomallani tavalla ja on epätoivon hetkiä, mutta juuri nämäkin päivät tuovat sen sopivan suolan, jota työnteko tarvitsee. 

Työn ei aina tarvitse olla suurten asioiden parissa toimimista taikka ihmishenkien pelastamista ollakseen tärkeää ja merkityksellistä. Tärkeämpää olisi, että jokainen saisi tehdä sellaista työtä, joka ei loisi ristiriitoja todellisen itsemme kanssa ja, että työ olisi enemmän kuin pelkkä pakollinen paha ja suorite.
​