Pienet avaimet jaksamiseen: lEPO, HILJAISUUs ja yksinolo

Lepo, hiljaisuus, yksiolo ovat asioita, jotka nivoutuvat yhteen ja ovat yhdessä sekä erikseen hyvin tarpeellisia arjen jaksamisessa. Ja jotka ovat välillä myös hyvinkin haastavia toteuttaa käytännössä. 

Levon tärkeyttä ei varmasti osata koskaan riittävästi painottaa ja miten se vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti iästä riippumatta. Lapsista huomaamme heti, kun ne ovat lepoa vailla. Kiukuttelu ja huono mieli kasvaa, silloin ei mikään ole hyvin. Me aikuiset sen sijaan olemme hyviä näyttelijöitä itsellemme sekä muille ja havahdumme usein liian myöhään kuinka levon tarpeessa olemmekaan. Ikäihmiset ovat jo oivaltaneet levon tärkeyden ja voivat ottaa useammatkin päivänokoset, jos siltä tuntuu. Potematta kuitenkaan huonoa omaatuntoa siitä, että päivä on mennyt ihan ”hukkaan” nukkuessa. Itsestäni ainakin huomaan heti, kun olen levännyt tarpeeksi, mutta väsymystä osaan piilotella jo aika taittavasti. Levänneenä hermoni ovat löyhät kuin lehmällä ja muistan tehdä arjen asioita rennolla asenteella, kun taas väsyneenä pienimmätkin vastoin käymisestä arjessa kiristävät hermojani ja tavalliset kotihommat tuntuvat ylitsepääsemättömän raskailta.

Siinä missä lepo auttaa meitä jaksamaan etenkin fyysisesti niin siinä samassa hiljaisuus auttaa meitä jaksamaan henkisesti. Hiljaisuutta voi olla vaikea tämän päivän maailmassa löytää taikka saavuttaa, mutta kun siinä onnistuu huomaa jo pienen hetken jälkeen miten oma jaksaminen parantuu ja olo on kuin uudesti syntyneellä. Hiljaisuudella ei välttämättä tarkoiteta konkreettista hiljaisuutta vaan hetken kääntymistä sisäänpäin ja rauhoittumista. Toiset voivat harjoittaa meditaatiota tämän tilan saavuttamiseksi, kun taas toiset löytävät hiljaisen hetkensä luonnosta tai jostain ihan muusta. Itselle hiljaisuuden saavuttaminen on joskus lähes tulkoon mahdotonta, vaikkakin juuri silloin se olisikin kaikkein tärkeintä. Saavuttaessani hiljaisuuden ja pysyessäni siinä hetken oloni on sen jälkeen hyvinkin voimaantunut ja tasapainoinen. 

Yksinolo voi helposti saada negatiivisen kuvan, vaikka kysymyksessä onkin positiivinen olotila. Yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys. Toiset ihmiset kaipaavat enemmän yksinoloa kuin toiset, mutta uskon, että se tekee meille jokaiselle silti hyvää ainakin pieninä annoksina. Yksinolo auttaa meitä muistamaan myös itsemme, jonka hyvin usein laiminlyömme. Yksinolo antaa aikaa tutustua todelliseen minäämme ja ajatuksiimme sekä tunteisiimme, jolloin meidän on helpompi olla itsemme kanssa. Yksinolo ei välttämättä tarkoita tekemättömyyttä se voi olla juoksulenkki, kirjaan uppoutuminen, käsitöiden tekeminen, kotiaskareiden puuhailu tai aivan joku muu. Itse huomaan saavuttavani yksiolon arjen tohinan keskellä, kun uppouduin täysin kotiaskareisiini ja pois suljen tohinan ympärilläni.
​
Kesä aika antakoon vilkkaan sosiaalisen elämän lisäksi meille aikaa levolle, hetken hiljaisuudelle sekä retken itseemme.