Parisuhde - Kahden kauppa

”Sinä ja minä, me 

Se tunne, kun istun bussissa ja odotan sinun tulevan viereeni. 

Kädet hikoavat, sydän hakkaa, jalkoja tärisyttää.
Pelottaa, jännittää, tuntuu niin hyvältä.

Vihdoin saavut ja istut viereeni, puristat hellästi kättäni
ja samalla sydämeni hypähtää kuperkeikkaa. 

Näistä ensi hetkistä alkaa yhteinen matka.

Suuresta ihastumisen tunteesta hioutuu vuosien myötä luja parisuhde,
jota on keitetty monessa sopassa,
jotta liian terävät kulmat pehmentyvät
ja palat  alkavat sopimaan yhteen.”

Parisuhde on asia, josta monet haaveilevat jo elämän alku taipaleella ja, jota myös useat vanhuuteen asti kaipaavat. 

Parisuhde on parhaimmillaan arjen jakamista. Vierellä on ihminen, jonka kanssa pystyy jakamaan juuri sen hetken. Hetket eivät useinkaan ole kauniita vaan enemmänkin elämästä selviytymisiä, mutta juuri niissä hetkissä toisen läsnäololla onkin suuri merkitys.

Parisuhde on paljon muutakin kuin suuria tunteita ja rakkauden pilvilinnan maalailua. Se on myös ”verta, hikeä, ja kyyneleitä”, työtä aamusta iltaan. Se on suuria kompromisseja, toisen huomioimista, itsensä pienentämistä.

Parisuhde on myös yksi niistä asioista, joka on muuttunut hurjasti vuosien aikana aina vanhempien avulla solmituista avioliitoista nykyaikaan, jolloin suositumpaa on ”vapaan suhteen”-periaatteiden opettelu kuin 50-vuotta kestävän parisuhteen ihannointi. Uskoisin silti, että tunne, josta parisuhde alkaa ja valtaa kahden ihmisen ei varmasti koskaan muutu, vaikka elämä ympärillämme muuttuukin.
Tänä päivänä olemme saaneet avuksi parisuhteiden luomiseen myös tosi TV -ohjelmat, jotka ovat pullollaan vaihtoehtoja löytää juuri oikea puoliso (Onko  parisuhde sitten kuitenkaan muuttunut paljonkaan siitä ajasta, kun vanhempamme valitsivat puolisomme. Henkilöt vain jotka niitä valintoja tekevät ovat vaihtuneet.) Samoin voimme käyttää apuna myös nettimaailmaan, jos tuntuu siltä, että lähialueen tarjonta on nähty ja sitä juuri oikeaa ei ole vieläkään löytynyt.

Parisuhteeseen kuuluu monenlaisia kausia. Alku huumasta ruuhkavuosiin, jolloin voimme monesti ihmetellä koko parisuhteemme olemassaoloa ja hämmästellä kuka se ihminen onkaan joka vieressämme nukkuu (ellei se ihminen ole jo suosiolla siirtynyt olohuoneen sohvalle nukkumaan, kun lapsemme ovat vallanneet yhteisen  petimme).
Pitkään kestäneessä suhteessa haasteita tuo myös ihmisen muuttuminen vuosien kuluessa ja se, että muutummeko samaan suuntaan vai osoittavatko kenkämme täysin eri suuntiin, miten silloin löydämmekään yhteisen sävelen uudelleen vai onko kompromissit silloin jo liian isoja.

Toivomme tietenkin aina hyvässä parisuhteessa ollessamme, että saisimme jatkaa vanhuuteemme asti yhdessä, haaveillen ja suunnitellen tulevaa. Mutta välillä elämä päättää toisin ja rakas puoliso joutuu lähtemään syystä tai toisesta jo ennen aikojaan, miten siitä selviämme ja saamme elämän langasta taas kiinni on varmasti jo oma lukunsa.

Olemme myös erilaisia parisuhde ihmisiä. Toiset kaipaavat tilaa ympärilleen ja vaalivat omaa itsenäisyyttä parisuhteesta huolimatta. Toiset taas haluavat jakaa kumppanin  kanssa kaiken aamumuroista iltateehen. Ja sitten on tietenkin se joukko, jotka eivät ole parisuhde ihmisiä ollenkaan. Miten he löytävät paikkansa täältä parisuhde keskeisestä maailmasta.

”…ja sitten tää tulee sen viereen ja ne ottaa toisiaan kädestä ja sitten ne elää yhdessä elämänsä loppuun asti, onnellisesti…”
​