Kysymys, joka pitää sisällään kaiken tai ei mitään.
Kysymys, jolla on helppo aloittaa keskustelu haluamatta kuitenkaan kuulla vastausta. Kysymys, joka voi avata syviä keskusteluita. Kysymys, jonka voi helposti ohittaa ja vastata vasta kysymyksellä. Kysymys, joka esitetään liian harvoin tosissaan. Kysymys, johon on vaikea vastata rehellisesti niin ettei huijaa edes itseään. Nyt yritän vastata teille, mitä minulle kuuluu… … hmmm…. yllättävän vaikeaa… yritetään… Olen ollut viime päivät stressaantunut niin kuin aina tähän aikaan vuodesta, kun valon määrä lisääntyy. Olisi niin paljon tekemistä ja kivaakin sellaista. Välillä tuntuu, että ylipirteys muuttuu saamattomuudeksi. Alan olemaan äitinäkin väsynyt tähän aikaan vuodesta koulunkäyntiin (puhumattakaan lapsista) ja odotan itsekin jo koulun loppumista, silläkin seurauksella että rytmimme on taas täysin sekaisin. Minulla on nyt myös ”se” aika kuukaudesta. Olenkin viime kertoina kokeillut kuukupin käyttöä hyvällä menestyksellä, se on mitä parhain avantouinnissa. Iso hatun nosto sille! On ollut myös hetkiä, jolloin olen ollut hukassa itseni kanssa ja joutunut etsimään todellista itseäni uudestaan sekä herättelemään itseni arvostamista muiden ihmisten avustuksella. Mutta loppujen lopuksi minulle kuuluu hyvää, tasaista vuoristorataa niin kuin elämässä kuuluukin olla. Mitä sinulle kuuluu?
0 Comments
Leave a Reply. |
kuka olen...Luontoa rakastava, elämää tarkkaileva käsillä tekevä nainen, joka yrittää löytää elämästä ne pehmeät kulmat. Arkisto
May 2019
kategoria |