Itsetunto - yksi elämän perustuskiVistä

Tasapainoisen elämän yksi perustuskivistä on varmasti hyvä itsetunto.
Itsetunto on kuin kukan varsi. Varsi kannattelee kukkaa vahvasti ja terhakkaasti, mutta varren murtuessa tai saadessaan kolhun koko kukan loisto katoaa. Näin käy usein myös ihmiselle. Jos ihminen omaa hyvän itsetunnon hän loistaa sisäistä kauneuttaan ympärilleen, mutta itsetunnon järkkyessä sisäinen kauneus sumentuu epävarmuuden taakse.
​
Niin kuin kukan varsiakin on erilaisia niin myös toiset ihmiset ovat luonnostaan vahvempia kestämään kritiikkiä, joihin ei pienet ulkonäkö arvostelut tms. kolahda. Kun taas toiset ovat hyvinkin herkkiä ja haavoittuvaisia pienemmistäkin arvosteluista. Miksi näin sitten on? Syitä löytyy varmasti monia, luonteenpiirteestä elämänkokemukseen ja kaikkea siltä väliltä.

Ihmiselle itsetunto kehittyy pikkuhiljaa kasvaessa lapsesta aikuiseksi. Positiiviset kokemukset hellivät itsetuntoa, jotka antavat mahdollisuuden terveen tasapainoisen itsetunnon kehitykseen. Jokainen negatiivinen kokemus joka kohdistuu itseemme aiheuttavat särön itsetunnossamme. Aluksi kestämme ne paremmin takertumatta niihin, mutta pikkuhiljaa säröt alkavat kasvaa ja syventyä, jolloin alamme vaistomaisesti rakentaa kovaa kuorta todellisen itsemme ympärille, johon on hyvin vaikeaa enää muiden  löytää ja pahimmassa tapauksessa kadotamme todellisen itsemme myös itseltämme.
Miten uskaltaisimmekaan kaiken kokemamme jälkeen avata kuortamme ja alkaa pehmentämään sitä?

Positiivisen palauteen antaminenkin on toisinaan isonkin kynnyksen takana, vaikka sanat olisivatkin helppoja ja yksinkertaisia. Liekö syynä meidän suomalaisten tapa vähätellä niin itseämme kuin toisiammekin. Sen sijaan negatiivisen palautteen ja epätyytyväisyytemme ilmaiseminen on joskus liiankin helppoa ajattelematta sitä sen enempää saatikka sen seurauksia.

Meistä varmasti jokainen voi allekirjoittaa sen miten hyvältä tuntuu, kun saamme osaksemme positiivista palautetta itsestämme.  Miten tärkeää siis olisikaan, jos jokainen meistä sanoisi ääneen sen positiivisen palautteen, jota ajatuksissamme ajattelemme ja ajattelisimme kerran jos toisenkin ennen negatiivisen palautteen antamista. 
​
Yksi pieni sana, yksi pieni hymy, yksi pieni hetki voi pelastaa, jonkun koko elämän.