ihmeaine, ihmisyyden pelastus vai tuho?

Koko mediamaailma televisioista lehtiin tarjoavat meille ihmisille helpotusta sekä vaihtoehtoja tehdä meistä itsellemme ja muille enemmän hyväksyttävämpiä.

Ihmeaineet, jotka lupaavat paljon, mutta lopputulos on silkkaa arvoitusta. Teoriassa kaikki kuulostaa lupaavalta ja helpolta, mutta lupauksia antaessa ollaan unohdettu, että ihminen ei ole kone vaan kokonaisuus, joka koostuu monesta välillä jopa vaikeasti ymmärrettävistä asioista. 

Ihmeaineita kehitellään joka hetki uusia, jotka kilpailevat keskenään ja ovat aina edellisiä parempia sekä tehokkaampia olkoonpa kysymys sitten laihduttamisesta, ihon kiinteänä pysymisestä, harmaantumisen estämisestä taikka joistain muusta meidän ulkoista olemustamme muuttavasta tekijästä. Ja kuinka paljon saammekaan upottaa rahaa näihin nuoruutta ja kauneutta tavoitteleviin aineisiin.

Kautta aikojen on tavoiteltu ikuisen nuoruuden seerumia enemmän kuin taitoa ymmärtää, että muutumme iän myötä, mutta emme välttämättä huonompaan suuntaan. Mitä siitä, että hiukset ovat harmaantuneet ja iho ei ole enää yhtä sileä. Nämä ulkoiset muutokset kertovat  vain  sen, että olemme eläneet elämää eteenpäin emmekä jämähtäneet paikoilleen. Emmehän ole sisäisestikään enää samanlaisia nyt kuin esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten, onneksi. 

Ihminen kaipaa myös aina oikoteitä ja helpotuksia varsinkin silloin, kun on kysymys tavoitepainoon pääsemisestä. Tuijotamme helposti liikaa peiliä tai vaakaa emmekä kuuntele itseämme siinä, että onko meidän hyvä olla kehomme sisällä. Tästä johtuen, kun emme ole kokonaisvaltaisesti mukana pysyvässä elämäntapa muutoksessa sorrumme helposti uusimpiin laihduttaviin ihmeaineisiin taikka -pillereihin, jotka lupaavat nopeita tuloksia, mutta sen pysyvyydestä ei ole tietoa. 
​
Mitä ilmeisemmin kaipaisimme Ihmeaineita enemmänkin siihen, että ymmärtäisimme itseämme paremmin ja hyväksyisimme itsemme kaiken näköisenä, ikäisenä ja painoisena. Siinä, jos jossain olisi haastetta tuotekehittelijöille.
​