|
Minkälaisia lahjan antajia olemme? Tai paremminkin minkälaisia lahjan saajia? Kertooko lahja enemmän lahjan antajasta vai sen saajasta? Elämme juuri vuoden suurinta lahjojen vaihto juhlaa. Toisille se on joka vuosista harmaiden hiusten lisääntymisen aikaa. Toiset taas väkertävät innoissaan itse tehtyjä lahjojaan. Meistä löytyy myös niitä, jotka paniikissa ostavat sen ensimmäisen lahjaksi sopivan tuotteen lähikaupasta. Ja sitten niitä, jotka pääsevät lahjan saajan sielunmaisemasta kiinni onnistuen näin vuosi vuoden jälkeen ostamaan lahjan saajaa miellyttävän ja yllättävän lahjan. Lahjojen antaminen muuttaa muotoaan aina sen mukaan minkälainen on vallitseva maailman taloudellinen tilanne, ja mikä on trendikästä milloinkin. Joskus oli aikoja, jolloin ostetiin lähes jokaiselle tutulle pienikin paketti niin tarpeellista kuin tarpeetontakin. Nykyisin suunta onkin mennyt siihen, että lahjoja ostetaan yhä vähemmän aikuisten kesken ja nekin vähäiset lahjat voivat olla, vaikka ”vuohia kehitysmaihin”. Meillä on myös lahjojen avulla mahdollisuus auttaa niitä, joiden rahapussin sisältö ei riitä lahjojen ostoon edes omille lapsilleen. On järjestäytyneitä ryhmiä, jotka toimittavat lahjat perille. Varmasti myös useimpien meidän tuttavapiirissäkin voi löytyä perheitä tai yksin eläjiä, jotka ilahtuisivat edes yhdestä lahjasta. Itse nautin lahjojen antamisesta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mutta lahjojen saajana olen hieman huono, tunnen oloni ehkä vaivaantuneeksi ja päässäni pyörii vain ajatus: ”en kai mää ny mittä tarvitse”. Antajan rooli on itselleni luontevampaa, vaikka vuosi vuoden jälkeen ihmettelenkin miten hyvin minulle lahjoja antavat minut tuntevatkaan olkoonpa kysymyksessä sitten jotain hyvin käytännöllistä tai jotain ihanaa silmänruokaa. Se, jos jokin lämmittää sydäntäni. Lahjassa ei ehkä kuitenkaan ole tärkeintä, mitä se sisältää tai kuinka rahallisesti arvokas se on. Vaan ehkä vieläkin tärkeämpää on se tunne, joka välittyy lahjan antajan ja saajan välillä. Tunne, että joku on ajatellut juuri minua edes pienen hetken. 
0 Comments
Eläimet ovat meidän ihmisten kanssa osa maailmaa. Niiden kanssa jaamme tätä palloa. Tarkoituksenamme olisi elellä sopusoinnussa ja tasapainoisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Molemmat meistä, niin ihmiset kuin eläimetkin, tarvitsemme toinen toisiamme, ainakin jossain määrin. Eläimet näyttelevät meille välillä lähes perheenjäsenen asemaa, taikka lapsen korviketta, joiden hyvinvoinnin eteen teemme kaikkemme (ja hyvä niin). Allergioiden yleistyminen tietenkin rajoittaa lemmikkieläinten vielä suurempaa kasvua keskuudessamme. Toisinaan eläimet aiheuttavat meissä suurta pelkoa, olkoonpa kysymyksessä sitten pelkkä naapurin kissa taikka sitten luonnossa liikkuva metsän eläin. Eläimet toimivat usein lohduttajana murheen keskellä ja hyvänä kuuntelijana. Ne auttavat pysymään myös elämän langassa kiinni vaikeina hetkinä, kun meillä on edes joku kenestä huolehtia. Eri eläimet ovat toimineet historian saatossa raskaan työmme apureina. Tänä päivänä eläimiä ollaan myös alettu käyttämään onnistuneesti terapia tehtävissä eri ikäisten ihmisten ja erilaisten sairauksien hoidoissa. Eläimet toimivat myös meille ihmisille ravinnonantajina. Ne ovat niin kananmunien tuottajia, maidon antajia kuin lihan lähteitä. Eläinten suhteen kannattaa kuitenkin muistaa myös nöyrä kunnioitus niitä kohtaan, sillä eläin on eläin, olkoonpa kysymyksessä sitten rakas lemmikkieläimemme taikka metsässä liikkuva villi metsän eläin.  ”Kun valtakunta on pieni ja kansaa vähän, niin siellä on tavaraa kymmen-, jopa satakertaisesti yli tarvittavan määrän. Silloin ruoka maistuu makealta ja vaatteet näyttävät kauniilta, asunto tuntuu mukavalta ja yksinkertaiset ilot tuovat tyydytystä …” Tao The King Suomalainen työ ja valmistus huokuu laatua ja kestävyyttä sekä ennen kaikkea suomalaista sisua ja uutteruutta. Suomen ilmasto sekä historia ovat tehneet meistä myös kansan, joka puhaltaa tiukan paikan tullen yhteen hiileen jokaisessa maailman kolkassa, missä ikinä sitten törmäämmekin. Kotimaisuus on tärkeä ominaisuus tuotteessa tai palvelussa. Onneksi se on myös tällä hetkellä suosion huipulla (kiitos Suomi 100-teeman). Miten mielellään suurin osa meistä suosiikin suomalaisia tuotteita, niin ruuassa kuin monessa muussakin asiassa. Valitettavaa on, että siinäkin asiassa liian monella meistä raha ratkaisee ja hallitsee meitä ostopäätöstä tehdessämme. Onhan toki myös raaka-aineita ja tuotteita, joita on välttämätöntä tuoda muualta. Niiden hankalan tai olemattoman kasvatuksen tai valmistuksen vuoksi, täällä meidän omassa kotimaassamme. Mutta harkintaa saamme kyllä käyttää ostopäätöstä tehdessämme, esimerkiksi silloin, kun olemme aikeissa ostaa kaupasta niitä pitkän matkan ”superfoodeja”, vaikka meillä olisi omasta takaa ”superfoodeja” lähimetsät pullollaan. Omaa yrittäjyyttäni on takana vasta pienen askeleen verran. Se on silti auttanut minua huomaamaan miten tärkeää olisi, että ostovalintoja tehdessämme suosisimme suomalaista tuotantoa sekä palveluita. Se, jos jokin auttaa tavallisia suomalaisia perheitä pärjäämään arjessa sekä yksineläjiä selviämään elämässä eteenpäin. Sydämeni saa lämpenemään, kun tiedän että pienillä valinnoillani voin auttaa edes hiukan jonkun lähialueeni perheen arkea ja niitä samoja tunteita toivon myös muiden tuntevan, kun jouluisia ostopäätöksiään tekevät.  |
kuka olen...Luontoa rakastava, elämää tarkkaileva käsillä tekevä nainen, joka yrittää löytää elämästä ne pehmeät kulmat. Arkisto
May 2019
kategoria |
RSS Feed
EKOHOITOLA NORAHEkokosmetologi - Ekomeikkaaja
Noora Härmä Kansanparantaja Jussi Härmä Ihoden Kylätie 86 27320 Ihode |
|
